Jos joku puhuisi.

Onpas ollut kertakaikkiaan paska ja ahdistunut päivä. Suorastaan oksettaa ja sattuu mahaan ja selkään. Veljeni täyttää 30 marraskuussa, ja sen vaimo järjestää sille juhlat kotipaikkakunnalla. En tiedä haluanko olla mukana niissä. Tuntuu niin hankalalle ja kaikki lopulta vihaa mua, kun en halua enkä jaksa tavata kaikkia sukulaisia. Tai kyllähän voisin halutakin, mutta ei näistä lähtökohdista. En halua tavata oikeastaan ketään, koska kaikki esittää ja salaa jotain, enkä minäkään voi puhua suutani puhtaaksi. En halua nähdä äitiäni koska oon sille niin helvetin vihainen, suorastaan raivoissani eikä kukaan kuule sitä. Se räjähtää päin naamaa joka kerta eikä se ota sitä vastaan. Ei tarvittaisi mitään muuta, kuin että se kerrankin kuuntelisi. Mutta se alkaa joka kerta parkua, varmaan tahallaan, manipuloi, niin ei tartte kuunnella paskaa. Hänhän on hyvä ihminen ja viaton omasta mielestään. Tottakai ihminen on viaton, kun ei mitään vastuuta ota mistään. Oon ihan liikaa vastuussa tästä, asia ei ratkea ennenkuin otan syyn niskoilleni. Myönnän, että kaikki mitä tapahtui, oli ansaittua ja sitä en aio tehdä. Ei tämä asia poistu sillä, että vaan pyydetään käymään kotona ja hymyilemään ja kotona ollaan taas sitten hiljaa ja käännetään selkä niinkuin aina. Ei mua oo siellä olemassa.

En kehtaa edes tässä sanoa, millä sanalla äitiäni kuvailen ja eräitä muitakin naisia. Voisi ehkä helpottaa kun voisi sen ääneen sanoa. Mutta mikään ei palaa enää ennalleen, minä en voi olla sellainen ihminen mitä olin, vaikka kaikki muut olisivatkin.

Minä aina kannoin vastuuta asioista mistä vanhemmat ei ottaneet. Nyt en ymmärrä, missä puran tämän kaiken, kun terapeutitkaan ei siihen ala. Tätä ei voi purkaa yksinäänkään, se ei johda mihinkään, paitsi itsensä vahingoittamiseen. Entinen terapeutti käski opetella hillitsemään ja laskemaan sitä tunnekuohua, että asian voisi käsitellä. Kaikki tuntuu ajattelevan, että puran kaiken jossakin muualla, mutta ei ole sitä paikkaa eikä oikein keinojakaan. Tämä tilanne ja asia vaan hiertää vuodesta toiseen enkä jaksaisi enää. Tuntuu, että mua sysitään ja heitellään hoitotahoilla kuin märkää lapasta. Ei tänne, mene tuonne, älä tule tännekään, ei ole mitään tarjota. Sanotaan, että se ja se pystyy auttamaan eikä kuitenkaan mitään ole. Enpä tule kohta enää yhtään mihinkään. Oon suunnitellut ja harkinnut paikkakunnalta lähtöä jo muutaman vuoden, mutta aina tulee jotain joka sitoo tänne. Ensin oli nämä kaikki erosotkut vaiheessa pitkään, oli psykoterapia, sitten tuli Mies josta ei saisi puhua, sitten kaikki työtoiminnat. Nyt viimeiseksi tämä terapiavaihdos, enkä jaksaisi enää jäädä odottamaan sitä uutta terapeuttia. Nuo kaikki on menneet penkin alle, olleet ajan- ja energianhukkaa. Minä vain odotan kiltisti aina, hölmö ja sinisilmäinen. Mutta sellainen kumma kutina mulla on, ettei tuo Miesasia ole vielä ihan kokonaan taputeltu. Mitä sitten ikinä tarkoittaakaan.

Näissä hoitokontakteissa pitää vain hymyillä ja puhua mukavia. Missä ja kenelle minä sanon, että ottaa päähän? Joudunko omalla kustannuksellani etsiä jonkun terapian, jossa sen voi sanoa, kun en kertakaikkiaan jaksa tätä asioiden ja pahan nielemistä ja tätä tilannetta. Jos joku auttaisi purkamaan tämän kuonan; vihan, surun, syyllisyyden ja katkeruuden, ilman sitä en onnistu missään, en varsinkaan ihmissuhteissa. Tiedän, ettei nuo tavishoitajat kykene siihen, niiden pyrkimys on vain pitää teennäisesti hyvällä mielellä. En minä sellaisesta mitään hyödy.

Ja ne juhlat. Yksin siellä olisin tai kantaisin huolta muista. Katsoisin, kun toiset juo ja välttelee mua. Menisin hotelliin yöksi, yksin, matkustaisin yksin. Varsinkin tämä kyseisen veljeni vaimo ei mua jaksa ollenkaan. Niillä on se oma porukka, en kuulu oikein minnekään ja jännitän vain. Ennemmin minä oon yksin yksin kuin porukassa yksin. Tuntuu vain niin kovasti sille, että loukkaan ihan kaikkia elämälläni ja valinnoillani. Itselläni.

Yhden ihmisen fb-profiilissa oli kommentti J:ltä ja tietty minun piti käydä sen profiilissa. Oli kuva kodista, ehkä joku kihlakuvakin tms, sieltä jostain Thaimaasta. Naimisiin tuskin pääsevät vielä aikoihin, ei mahda olla tytöllä ikää ja tuo ukko ihan varmasti jahkaa ihan kaikessa. Olisihan kauheaa jos tulisi ero ja vaimo veisi omaisuuden. Se ihminen ei olisi mua ansainnutkaan, pitäköön. Ehkä onkin parempi olla lapsen kanssa, kun itsekin on sitä. Minä haluan Miehen enkä tuollaista säälittävää luuseria, joka ei ajattele ketään muuta kuin itseään. Jolla ei ole selkärankaa edes sanoa ajoissa, että joku on pielessä. Jonka mottoina on "koska minä haluan" ja "rahalla saa". Vaikka sitten vaimon eli thaikkuhuoran. Rakkautta sillä ei saa. Ja minä tyhmä välitin tuostakin typeryksestä. Joka kuvittelee, että avoliitto on vielä vuosienkin päästä vain seurustelua/tapailua, jonka voi lopettaa noin vain. Ettei se kosketa sitä toista ollenkaan, vaikka se on rakentanut koko elämänsä siihen ja luullut olevan jotain enemmän. Miksi otti elämäänsä ja sitten heitti noin pois? Minun maailmaani ei mahdu tuollainen ihmisten käyttäminen. Veljensä erosi kaksi vuotta sitten avoliitosta, ja nyt sillä on jo lapsi toisen kanssa. Koska hän haluaa lapsen, oli varmaan siinäkin ideana. Ei haittaa, vaikka on hirveä laiska ja läski juoppo.

Tulipas sanottua. Joskus niin tuntuu, että kuolemakin olisi parempi. Mutta kai tämä tästä taas, niinkuin ennenkin.

Sanovat että jokaisen tulisi seurata tähteään.
Mikä on se tähti miljoonien tähtien joukosta, joka vie perille?
Onko se suuri ja kirkas, onko se pieni ja himmeä
sekö se on joka putoaa
ja pudotessaan hetkeksi sokaisee valollaan?

Kotipihalla katselen syysöistä taivasta
 kuin lapsi makeisrasiaa.
Mistä tietää mikä on karvas ja mikä on makea,
mikä pelkkä korea kuori?
Sanovat että jokaisen tulisi seurata tähteään
eikä tähtien maailmassa sallita vaihtaa tähteä lennossa.

-Tommy Tabermann-

 Saunalahtikin kinuaa rahaa mitäänsanomattomasta 4G-liittymästä ja laitteesta, jonka lähetin peruutusilmoineen takaisin muutaman päivän koekäytön jälkeen, kun ei sillä tehnyt mitään. Olisi sittenkin pitänyt soittaa sinne ja perua liittymä. Nyt sitä ei kuitenkaan näy siellä sopimuksissakaan nettipalvelussa, on vain puhelinliittymä ja 3g-mokkula. Arvatkaa kiinnostaako värkätä tuon kanssa?