Psyk.sairaanhoitaja viestitteli aamulla, että kaikki on ok ja voisin aloittaa ne hommat ensi maanantaina "sopimuksen mukaan", eli kaikki oli väärinkäsitystä. Eilen taas puhuin terapeuttini kanssa, ja sovittiin, että odotan vielä sen lääkärin tapaamisen yli kuitenkin, ennenkuin teen muuta. Ehkä typerin päätös ikinä. Siihen tapaamiseen on vielä yli viikko, 15.päivä. Siihen aloittamiseen olisi siis vielä ainakin se kaksi viikkoa, mikäli se edes alkaa. Mitä tahansa liikkeitä ja päätöksiä teen, kaikki tuntuu olevan niitä vääriä. Onkohan mulla järjenhiventäkään jäljellä enää silloin...
Kaikki sanoo vain: "sellaista se on". No olkoon sitten sellaista vaan. Eipä minun jaksamisellani mitään tekisikään. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Joopajoo.
Onneksi saan ja jaksan vielä neuloa. Kohta menen entiselle naapurille taittelemaan kirjakuusia, tai neuvomaan. Niillä on 5 vk ikäinen poikavauvakin siellä, vien sille tossut. Jospa se antaisi vähän voimia, tai ei ainakaan veisi niitä. I wish.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti